Ikäihmisen liikunta ja hyvinvointi kotona

Asiakkaamme Heli kertoo artikkelissa vinkkinsä aktiivisuuden lisäämiseen omassa arjessaan.

 

Hyvä fyysinen kunto ja mielen hyvinvointi ovat yksiä tärkeimpiä asioita hyvän elämänlaadun säilyttämisessä, erityisesti ikääntyessä. 

Useimmat ikäihmiset hyötyvät kotiin tuotavista palveluista, niin fysioterapiasta ja kotikuntoilusta kuin virkistyksestä ja juttuseurasta. Fyysistä kuntoa ja mielen virkeyttä on kuitenkin hyvä muistaa harjoittaa myös itsekseen!

Asiakkaamme Heli kertoo, miten hän ylläpitää aktiivisuutta ja hyvää oloa omassa arjessaan.

“Jos tietää itsellään olevan jotain heikkouksia kuten laiskuus, niin pitää keksiä, miten saa itsensä liikkeelle.” Heli vinkkaa.

Heli on elämänmyönteinen ja puhelias vantaalainen, joka on tehnyt pitkän uran opettajana. Hänen huumorintajunsa on omaa luokkaansa. ”Lapsena minulle maksettiin siitä, että olen hetken hiljaa”, hän nauraa. 

Nykyään Heli arvostaa sitä, että fyysinen aktiivisuus sekä henkinen hyvinvointi ja virkistys tulevat samassa paketissa esimerkiksi kuntoutuskäynneillä. Vaikka omaisia ja ystäviä on ympärillä, niin on hienoa, että fysioterapeutin tai jalkahoitajan kanssa voi työn lomassa rupatella päivän polttavat aiheet tai muistella vanhoja aikoja.

“Leukanivelen voimistelu on vähintään yhtä tärkeää kun kehon voimistelu, ja se onkin parhaiten toimiva niveleni”, Heli vitsailee. Hän arvostaa hyvää juttuseuraa entistä enemmän nyt leskeksi jäätyään.

Helin vinkit liikkumisen lisäämiseen arjessa

Heli on keksinyt arkeen monia konsteja, joilla liikettä saa kehoon säännöllisesti ja jopa puolihuomaamatta. Kiitos ehkä ammatin tuoman taipumuksen, häneltä liikenee vinkkejä myös muille. 

“Jos tietää itsellään olevan jotain heikkouksia kuten laiskuus, niin pitää keksiä, miten saa itsensä liikkeelle.” hän vinkkaa. “Koska en halua katsella televisiomainoksia, niin lähden joka mainoskatkolla kävelemään keittiöön ja puuhastelen siellä mainoskatkon ajan. Näin tulee noustua ainakin kymmenen kertaa yhden tv-ohjelman aikana ylös ja lähdettyä liikkeelle.”

Muitakin rutiineja löytyy. Tietyt harjoitukset Heli on tottunut kytkemään aina tiettyyn arjen tilanteeseen. 

Esimerkiksi sängyn petaamisen yhteydessä harjoitetaan tasapainoa sivuaskelluksia tekemällä. Telkkarin katseluun on yhdistynyt tapa tehdä polven ojennuksia ja muita jumppaliikkeitä nojatuolissa.

Tämä on mainio esimerkki ostetun palvelun ja omatoimisuuden välisestä tasapainosta. Kun tietyt jumppaliikkeet on ensin opeteltu tekemään oikein ja turvallisesti fysioterapeutin tai kuntoutukseen erikoistuneen hoitajan kanssa, niiden tekemistä on helppo jatkaa myös itsekseen omassa arjessa – yhdistäen tietty liike aina sopivaan arjen toimintoon, jolloin sen tekemisestä tulee mukava rutiini. 

On tosiaan olemassa vielä yksi seikka, joka motivoi Heliä omatoimiseen liikkumiseen; kun tietää oman kotikuntouttajan tulevan säännöllisesti käynnille, ei voi siinä välissäkään heittäytyä laiskottelemaan.

Seuraava
Seuraava

Muistisairaan kohtaaminen