Muistisairaan kohtaaminen

Heräämisiä

Muistisairauden edetessä omaiset, ystävät ja hoitajat ovat ihmeissään ja hämillään. Mitä tämän ihmisen kanssa voi tehdä? Mistä jutella? Miten häntä voisi ilahduttaa, kun katse on tyhjä ja mikään ei tunnu liikuttavan tai muuttavan ilmettä. Miten herättää sammuneen mielen?

Yksinkertaista vastausta ja reseptiä ei ole, onhan aivot niin kummallinen ja monimutkainen elin. Ja vielä mutkikkaammaksi asian tekee se, että ihmisen eletty elämä, ammatti, synnyin- ja asuinpaikka, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten
muistisairasta voisi yrittää lähestyä.

Muistisairas voi yhä olla intohimoinen elämänsä tärkeistä asioista

Omaisilla ja pidempiaikaisilla ystävillä on useinkin taustatietoa näistä muistisairaalle tärkeistä asioista. Uudemmilla tuttavilla tai hoitajilla ei niinkään. Joissain hoivapaikoissa näkee “huoneentauluja” tai kansioita, joihin on kerätty asukkaasta muutamia tärkeitä faktoja; missä syntynyt ja elellyt, mitä puuhaillut elämänsä aikana työssä ja vapaalla, millaisessa perheessä kasvanut ja elänyt. Muutama ranskalainen viiva saattaa riittää siihen, että on riittävästi arvokasta tietoa lähteä “herättelemään” ja tuomaan ilon pilkahduksia muistisairaan päivään.

Maijan tarina

Maija ei ollut puhunut eikä pukahtanut puoleen vuoteen, näin minulle kerrottiin. Alzheimerin tauti oli edennyt jo pitkälle. En tiennyt hänen taustastaan juurikaan, mutta minulle oli luontevaa laulella samalla, kun tein hänen kanssaan passiivisia liikehoitoja.

Uralin pihlajaa laulellessa olin tullut kohtaan “muistan uralin rinteiltä VALKOLATVUKSEN…” kun sain vahvistusta laululleni. Siis mitä!? Eihän puhumaton muistisairas voi sanoa sanaa VALKOLATVUKSEN! Ja siitä jatkuikin kertosäe ja meitä oli kaksi laulamassa, toinen käheästi, mutta selvästi kuitenkin. Seuraavaksi sydän pamppaillen kokeilin “taivas on sininen ja valkoinen”, “kalliolle kukkulalle” ja sitten piupalipaupali-laulu. Välillä ei kuulunut ääntä, mutta ilme oli kirkas…ja piupalipaupalista löytyi kaikki säkeistöt! Sieltä jostain aivojen uumenista.

Kirjoitin aivan täpinöissäni viestivihkoon tästä hetkestä ja “heräämisestä” omaisille ja hoitajille. Laulumme jatkuivat niin pitkään, kun jatkui asiakassuhteemme. Asiakkaan muisti tai toimintakyky ei tietenkään tästä parantunut eikä puhetta tullut tämän jälkeenkään mutta se muistojen palauttaminen ja ilon tuominen siihen hetkeen, se oli iso juttu se!

Tutut ja rakkaat asiat kirkastavat muistisairaankin mielen

Heräämisiä saattaa tuottaa musiikin ystävälle musiikin kuuntelu ihan tallenteeltakin. Mutta se, mitä musiikkia, sillä on suuri merkitys! Klassisen musiikin ystävälle ei ehkä toimi vanha suomi-iskelmä ja vanhalle rokkistaralle ei taas välttämättä uppoa klassinen musiikki. Jollei taustatietoja ja faktoja ole saatavilla, voi toki kokeilemalla selvitä. Lavatansseja kolunneen tanssijalka alkaa varmasti vipattaa, kun hän kuulee kunnon humpan. Ballerinan kädet taipuvat vielä pyörätuolissa istuenkin kauniille kaarelle, kun hän kuulee klassista balettimusiikkia. Rokkivaarin kädet alkavat soittaa ilmakitaraa, kun biitti on oikea.

Muukin intohimo kuin musiikki voi toimia. Kalamiehen silmät kirkastuvat, kun saa käteensä vieheen tai uistimen (ilman koukkua!) ja lintubongari voi bongata lintuja myös selkeistä värikuvista. 30-, 40- ja 50-luvulla syntyneet (eli nykyiset ikäihmiset) opettelivat vielä koulussa paljon asioita ulkoa; runoja, loruja, sananlaskuja, maakuntalauluja, presidenttejä jne. Näitä löytyy netistä helpostikin. En ole tavannut vielä yhtään puhetta tuottavaa muistisairasta, joka ei jatkaisi lausetta “joka kuuseen kurkottaa…”. Pitkälle edenneellä muistisairaalla vaikutus saattaa jäädä lyhytaikaiseksi. Lievemmin muistisairaan aivotoimintaan säännöllinen aivojumppa taas saattaa vaikuttaa hyvinkin merkittävästi ja kuntouttavasti. Toki oheen tarvitaan sopiva lääkehoito, ravinto ja säännöllinen liikunta.

Kirjoita toiveet näkyville, niin niitä osataan toteuttaa

Onko lähelläsi ihminen, jonka silmät ovat himmenneet muistisairauden johdosta? Voisitko tarjota hänelle ilon pilkahduksen tarjoamalla mahdollisuuden muistaa, mikä tässä elämässä onkaan ollut erityisen ihanaa?

Kirjaa myös ylös muiden toiveiden oheen muistisairaan vanhat intohimon kohteet, musiikkitahto -tai tahto hiljaisuudesta! Näin esimerkiksi hoitajat ja muut vierailijatkin saavat saman mahdollisuuden ilahduttaa tärkeää muistisairasta ihmistä. Älä unohda kirjata ylös myös omia toiveitasi tulevaisuuden varalle. Itse toivon, että huoneentaulussani lukee; luukuta joltain musakoneelta Dingoa, Maija Vilkkumaata, Edu Kettusta, Queeniä tai Dire Straitsia. Jollei näistä silmät kirkastu, niin sitten ne ovat sammuneet ikiajoiksi.

– Essi